2.b yläluokan tutkimustuloksia veden laadusta

Pvm31.8.2010

Tutkijat 3-6 luokan oppilaat

MILLAISTA VESISTÖN VESI ON?

1. Ottakaa vettä pulloon noin 20 cm syvyydestä. Laittakaa silmät kiinni ja haistakaa veden tuoksua. Tuoksuuko se

raikkaalta: 2,

levältä: 1,

mudalta: 2,

kalalta: 3,

bensiiniltä/öljyltä: 0,

muulta, miltä?: Hiekkapohjaiselta rannalta, ällöltä

2. Pitäkää näytevesipulloa valkoista paperia vasten. Minkä väristä vesi on?

kirkasta: 2,

keltaista: 3,

ruskeaa: 3,

vihreää: 0,

sinivihreää: 0,

muun väristä, millaista: Ei muita.

3. Katselkaa ympärillenne ja alleviivatkaa, mistä tämän rannan vaikutuspiiriin voi tulla valuma- tai jätevesiä.

asuintaloista: 1,

tehtaista: 0,

kaduilta ja liikenteestä: 0,

pelloilta: 2,

veneistä ja laivoista: 4,

kesämökeistä ja saunoista: 5,

muualta, mistä?: Ei muualta 4.

Tutkikaa rantaa ja alleviivatkaa havaintojenne mukaisesti ne ominaisuudet, jotka rannasta löytyvät.

Vähäravinteinen vesistö

vesi kirkasta tai kirkkaan ruskeaa: 5,

hiekka- tai kivipohja: 5,

ei sinilevää veden pinnalla: 4,

vähän vesikasveja: 5,

pohja näkyy selvästi: 4,

sammalpeitteiset rannat: 1, kivet paljaita: 5

Runsasravinteinen vesistö

vesi vihreän sameaa: 0,

pohjalla liejua: 0,

sinilevää veden pinnalla: 1,

runsaasti vesikasveja: 0,

heikko näkösyvyys: 1,

paljon kelluvia kasveja: 4,

rantakivissä viherlevä: 0,

Laskekaa kumpaan listaan tuli enemmän alleviivauksia. Päätelkää sen perusteella onko tutkimanne vesistö vähäravinteinen, runsasravinteinen vai siltä väliltä.

Havaintojemme mukaan tutkimamme vesistö on: vähäravinteinen

TULOKSET

Tutkijat 3 -6 luokan oppilaat

Millaista vesistön vesi on?

Tutkimme millaista Vehkajärven vesi on. Monen mielestä vesi tuoksui kalalta ja mudalta. Jotkut olivat taas sitä mieltä, että se tuoksui myös raikkaalta. Veden värin testasimme siten, että pidimme vesipulloa valkoista paperia vasten. Aika moni oli sitä mieltä, että vesi oli keltaisenruskeaa. Osa väitti myös että vesi näytti kirkkaalta. Vehkajärveen valumavesiä tulee esim. kesämökeistä ja saunoilta, veneistä ja vähän pelloilta. Vehkajärven vesistön vesi on kirkkaanruskeaa. Rannassa ei ole mutapohjaa vaan tasainen hiekkapohja. Sinilevää ei rannassa näkynyt. Vesikasveja oli hyvin vähän. Pohja näkyy selvästi rannassa, mutta syvemmällä pohjaa ei erota. Kelluvia vesikasveja ei ollut, mutta sammalpeitteinenkään ranta ei ollut. Kivet olivat paljaita ja niissä ei näkynyt viherlevää. Eli tutkimustuloksemme mukaan ranta on vähäravinteinen.

5. Järvi-ilmiö jatkuu koululla

9.9.2010

Saimme järviretkeltä tutun asiantuntijan Markon vieraaksi koulullemme. Hän oli lupautunut pitämään meille lähinnä kalastukseen liittyvän teemapäivän, koska oppilaamme olivat osoittautuneet innokkaiksi kalastajiksi mato-ongintaa kokeillessaan. Ensin oppilaat saivat perehtyä kalojen tunnistamiseen luokassa. Dataprojektorilla heijastettiin valkokankaalle kotimaassa esiintyviä tuttuja ja vähän harvinaisempiakin kalalajeja ja Marko kertoi parhaat tunnistusvinkit kunkin kalan kohdalla. Varmasti opettajatkin oppivat jotain uutta. Muutama oppilas osoittautui varsin taitavaksi kalojen tunnistajaksi.

Markolla oli mukanaan pilkkivarusteita ja hän kertoi pilkkiharrastuksesta ja siihen liittyvistä varusteista hyvin yksityiskohtaisesti. Varsinkin pojat kuuntelivat hyvin kiinnostuneina ja kertoivat myös omista pilkkikokemuksistaan. Taisimme jopa kuulla jonkun kalavaleenkin.

Sitten siirryimme ulos ja Marko näytti vielä muutaman mukanaan tuomansa kalan ja oppilaat yrittivät tunnistaa ne. Seuraavaksi hän avasi kalan ja esitteli sen sisäelimet. Olimme jo etukäteen opetelleet niitä kuvasta, joten oli hienoa päästä näkemään ne myös oikean kalan sisällä.

Saimme myös vaihe vaiheelta nähdä, miten kala fileerataan.

Viimeinen osuus kalastusaiheisessa teemapäivässä oli virvelin heittoharjoitus. Se tapahtui kuivalla maalla koulun hiekkakentällä. Kaikki saivat opastusta heittotekniikassa ja kokeilivat sitten, miten saavat kuvan ja siiman lentämään. Oli lämmin ja aurinkoinen syyspäivä ja oppilaille taisi tulla oikein hiki heittoja harjoitellessa.

4. Kuvisaiheena järvimaisema

Vietettyämme opintoretken puitteissa elokuun viimeisen päivän kauniissa järvimaisemassa Vehkajärven rannalla, saivat oppilaat jälkikäteen palauttaa näkymän mieliinsä ja maalata sen vesivärein paperille.

2. Ilmiöpäivä Vehkajärvellä

31.8.2010

Opettajat suunnittelivat ja valmistelivat retkipäivän etukäteen niin, että kullakin opetusryhmällä olisi päivän aikana ikätasolleen soveltuvia toiminnallisia tehtäviä ja mahdollisuuksia erilaisiin elämyksiin järviympäristössä. Myös asiantuntijavieras oli kutsuttu paikalle opastamaan oppilaita mato-ongintaan.

Isoimmat oppilaat pyöräilivät aamulla opettajan ja avustajien saattamina koululta järvelle ja iltapäivällä takaisin koululle, joten liikunnallinen osuus oli myös huomioitu. Pienemmät oppilaat kuljetettiin bussilla turvallisuussyistä. Liikuntaa tuli myös erilaisissa touhuissa päivän mittaan, joten pienemmätkin saivat osansa.

Perillä toimimme pääasiassa kolmena ryhmänä, eli valmistavan opetuksen ryhmä, luokka 1-2 ja luokka 3-6, sillä useimmat tehtävät oli suunniteltu ikätason mukaan. Mato-onginnassa ryhmäjakoja ei tarvinnut niin tarkasti noudattaa, kunhan kaikki saivat yhtä pitkään onkia. Siitä oppilaat pitivätkin huolen, sillä onkiminen tuntui olevan useimmille päivän kohokohta.

3-6 luokan tehtäviin kuuluivat mm. erilaiset tutkimustehtävät pareittain tai ryhmissä. Niitä varten oli etukäteen laaditut tehtävälomakkeet ja niihin liittyvät materiaalit. Oppilaat tekivät tutkimuksiaan omatoimisesti ja omaan tahtiinsa opettajan valvoessa taustalla. Tutkimuskohteina olivat mm. järven rehevyys, rannan kasvillisuus, linnut ja mahdolliset muut eläimet, ihmisen vaikutus rannan ympäristössä ja roskatutkimus.

1-2 luokka teki rantaluonnossa kasvi- ja väriaiheista tutkimusta ja nautti ulkopeleistä.

Valmistavan opetuksen ryhmä tutustui ympäristöön havainnoimalla ja opiskelemalla sanastoa ja käsitteistöä sekä pelaamalla ja leikkimällä.

Oppilaat huomasivat rannan ja sen lähiympäristön kasvillisuutta tutkiessaan, että marjastajilta oli jäänyt vielä mustikoita poimimatta, joten ne hupenivat nyt vauhdilla oppilaiden suihin ja samalla saatiin mukavasti jälkiruoka makkara ja voileipä-lounaan päälle.

3. Kirjoitelmien aiheena järvi

Oppilaat saivat kirjoitelman aiheeksi kertoa järvestä. Otsikon sai muotoilla itse kirjoitelmaan sopivaksi. Aihetta sai lähestyä vaikka tunnepohjalta kertomalla, mitä järvi kirjoittajalle itselleen merkitsee ja miten hän yleensä viettää aikaa järvellä. Oli myös mahdollista kirjoittaa yleisesti järvistä ja esimerkiksi siitä, miten ne ovat syntyneet ja miksi niitä on Suomessa niin paljon, tai niiden tarjoamista harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Myös ihmisten vastuu vesistöjen suojelusta oli aihe, jonka nostin esiin, koska monissa järvissämme on kesäaikaan sinileväongelmia.

Seuraavat kirjoitelmat ovat yläluokan oppilaiden tekemiä:

Järvi

Järvet ovat suuria vesistöjä. Punkalaitumellakin on järvi, Vehkajärvi. Sen rannalla on useita kesämökkejä. Minun mummulla ja papallakin on Vehkajärven rannalla mökki. Myös uimarannat Kiviranta ja Järvelä sijaitsevat järven rannalla. Järvellä voi uida, kalastaa ja veneillä. Kalastus onkin suosittua järvillä. Talvella järvellä voi luistella, kun järvi on jäätynyt. Talvisin voi myös pilkkiä järvestä kalaa. Itse tykkään kuitenkin eniten uida. Kesällä vesi onkin aika lämmintä. Sukeltelu on myös aika hauskaa. Kalastus on minun mielestäni kivaa, vaikka en kovin usein saakaan kalaa. Järviin voi ilmestyä myös levää. Sitä syntyy, kun ihmiset päästävät veteen erilaisia likavesiä, esimerkiksi matonpesuvesiä, pellolta lannoitevesiä sekä muita levää aiheuttavaa vesiä. Levä on myrkyllistä ja sitä ei saa niellä. Joskus talvella, kun on aika kylmä, ihmiset käyvät avannossa. Itse en käy, sillä mielestäni vesi on silloin aivan liian kylmää. Järvessä asuu myös vesieläimiä. Esimerkiksi vesikirppuja, vesihämähäkkejä, rapuja ja kaloja. Yleisimmät kalat Vehkajärvessä ovat ahven ja särki. Myös muita kaloja sieltä saa. Vesilinnut viihtyvät myös järvillä. Lokkeja ja sorsia näkee ehkä eniten. Olimme pyöräretkellä koulun kanssa Kivirannassa 31.8.2010. Siellä me kalastimme ja teimme rantaan liittyviä tehtäviä. Ranta oli aika siisti, siellä ei ollut kuin pari roskaa. Vesikin oli aika kirkasta ja rantakivissä ei näkynyt viherlevää. Kalastus oli kivaa, vaikka en saanutkaan yhtäkään kalaa. Osa sai kalaa, mutta kaikki eivät saaneet. Menimme myös keräämään puolukoita, mutta niitä ei oikein ollut. Mutta mustikoita löytyi paljon, ne olivat suuria ja herkullisia. Otin mustikoita pussiin. Pyöräilimme sitten vielä kotiin. :)

Järvet

Järvistä on paljon iloa. Eri vuodenaikoina järvellä voi tehdä eri asioita. Järven rannoille voi rakentaa kesämökkejä tai tanssilavoja. Nyt kerron mitä iloa järvistä on eri vuodenaikoina. Kesäisin järviä käytetään lähinnä uimiseen ja veneilyyn. Monet ihmiset pitävät myös kalastuksesta. Kesäisin ihmiset tykkäävät myös käydä kesämökeillä uimassa ja saunomassa. Joskus kun oikein odottaa pääsevänsä uimaan saattaa rannalla tulla ikävä yllätys vastaan nimeltään levä. Levä on myrkyllistä eikä sitä saa niellä. Sen takia uintireissut saattavat joskus jäädä lyhyeen. Monien ihmisten mielestä järvien rannoilla on mukava tanssia. Siksi monet tanssilavat pystytetään veden ääreen. Syksyllä kun ilmat alkavat viiletä voi olla liian kylmä uida. Tanssilavatkin hiljenevät pikkuhiljaa. Siksi monet tyytyvät kalastukseen ja veneilyyn. Kalastus sekä veneily ovat hauskaa puuhaa. Veneilytavoista yleisempiä ovat soutuveneily ja moottoriveneily. Kalastus on myös hauskaa ja hyödyllistä, sillä siinä pitää olla kärsivällinen. Ja joskus kärsivällisyys palkitaan kalalla. Talvisin järven jäällä voi hiihtää. Mutta muista varmistaa, että jää on tarpeeksi kestävää. Järvellä voi myös tuulla. Pukeudupa lämpimästi! Talvisin järven jäällä voi myös luistella. Se vain saattaa kaivata aurausta. Pilkkiminen on myös mahdollista järven jäällä. Siinä pitää kuitenkin istua paikallaan joten voi tulla kylmä! Avantouinti on myös virkistävää ja laittaa veren kiertämään. Muista kuitenkin olla varovainen ja lämmittele hyvin! Keväisin, jos ilma ei vieläkään ole lämmennyt niin ihmiset alkavat valmistella kesämökkejä valmiiksi. Kevät on myös varsinaista kalastusaikaa. Ja myöhemmin kun järvivedet alkavat lämmetä, niin voitkin jo päästä uimaan! Järvistä on paljon iloa kaikenikäisille eri vuodenaikoina. Oletko kuvitellut millaista olisi jos järviä ei olisi? Ainakin minun mielestäni olisi todella kurjaa. Kun tarkemmin ajattelee elämää ilman järviä, ei halua jäädä ajatusmaailmaan pitkäksi aikaa, vaan mielummin elää järvien kera.:)

1. Ilmiönä järvi

Punkalaitumen koulut ovat osallisena Verkosta virtaa-hankkeessa. Kuluvana lukuvuonna 2010-2011 jokainen koulu valitsi jonkin aiheen, jota opiskeltaisiin ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteella. Oma koulumme sijaitsee Punkalaitumen Vehkajärven läheisyydessä, sopivan pyöräilymatkan etäisyydellä. Järvi oli siitä syystä mainio kohde ilmiöpohjaisen oppimisen kokeilulle. Järviympäristö on mielenkiintoinen opintoretkikohde, koska siellä on mahdollisuus opiskella monia asioita eri oppiaineita integroiden, jolloin kokonaisuus tai ilmiö on mahdollista hahmottaa paremmin jo yhden teemapäivän aikana, kuin pieniksi paloiksi annosteltuna pitkin lukuvuotta. Lisäksi toiminnalliset tehtävät aidossa luonnon ympäristössä motivoivat useimpia oppilaita enemmän kuin pelkästään luokkahuoneessa tapahtuva teoreettinen aiheeseen perehtyminen. Toki perehdymme ilmiöön myös teoriassa ja aiheeseen palaaminen ja kertaus on paikallaan myös lukuvuoden varrella.